Historia

Tuhannen tarinan talo

Entinen huomattava nahkatehdas, nykyinen Vesikoski-talo, seisoo ikivanhan ja kauniin Vesikosken partaalla, kaikille loimaalaisille tutussa paikassa. Koski ja tehdas ovat osa Loimaata, osa Loimaan teollista historiaa, yrittämisen historiaa ja kosken historiaa. Vesikoski on tunnettu paikannimenä vuosisatoja, tehdasmiljöönä 100 vuotta. Tässä valittuja paloja. Tarinoita nahan valmistuksesta ja ihmisten elämästä. Eräs aikakausi päättyi 1980-luvulla.

Luonnonruskeaa paperia

Vesikosken etelärannalla sijainnut naulatehdas tuhoutui tulipalossa vuonna 1903. Tällöin tuli kosken ja sen varrella sijainneiden myllyjen vuokraajaksi Ab Loimijoki Pappersbruk. Ferraria oli aiemmin hakenut paperitehtaan perustamiseen lupaa, jota sille ei kuitenkaan ollut myönnetty. Uuden yhtiön johtoon kuuluivat muun muassa Wilh. Bensow, Karl Fazer ja K.G. Fazer sekä A.L. Granfelt. Tuolloin perustettu paperitehdas rakensi ensimmäisen padon Loimijoen poikki Vesikoskella 1908, tosin tiettävästi ilman lupaa.

Paperitehdas aloitti toimintansa huhtikuussa 1907 sen jälkeen, kun tulipalossa vaurioituneet rakennukset oli kunnostettu. Tarkoitus oli valmistaa luonnonruskeaa paperia pääasiassa vientiin ja vuosittaiseksi tuotannoksi oli laskettu 1500 tonnia. Paperikoneet hankittiin Viborgs Mekaniska Verkstad -nimiseltä yhtiöltä, minkä lisäksi niitä tuotiin Ruotsista. Myös turbiinit olivat ruotsalaisia. Se oli Suomen ainoa tehdas, joka valmisti hioketta rimoista ja sahausjätteistä.

Paperitehdas ei kuitenkaan menestynyt taloudellisesti. Kahden konkurssin jälkeen se joutui lopettamaan toimintansa. Konkurssihuutokaupassa v. 1912 tehtaan koneet osti kauppias Wilh. Bensow 290 000 mk:lla. Bensow puolestaan myi paperitehtaan lähes kaikki koneet edelleen Myllykosken Puuhiomo Oy:lle. Kauppahintaa ei tällöin julkistettu.
Lähde: Risto Nikkilä, Saviseudun joulu (1991)

 

Loimaan paperitehdas

Oy Ferraria halusi luonnollisesti hyödyntää myös sille päätyneitä Vesikosken vuokraoikeuksia. Yhtiö haki vuonna 1904 lupaa paperitehtaan perustamiseen ja kosken patoamiseen. Lupaa ei myönnetty ja paperitehdashankkeen toteuttamiseksi muodostettiin uusi yhtiö Ab Loimijoki Pappersbruk – Loimaan Paperitehdas Oy. Se toimi hyvin läheisissä liikesuhteissa Oy Ferrarian kanssa, ja yhtiön johtoon kuuluivat mm.asemapäällikkö A.L. Granfelt sekä helsinkiläiset Wilh. Bensow, Karl Fazer ja K.G. Fazer.

Loimaan paperitehtaan osin viipurilais-, osin ruotsalaisvalmisteiset koneet käynnistyivät huhtikuussa 1907. Tehdas oli Suomessa ainoa, jossa puuhiokkeen raaka-aineena käytettiin sahausjätteitä. Pääosin vientiin tarkoitetun paperin vuosituotannoksi kaavailtiin 1500 tonnia. Suunnitellusta tasosta jäätiin kauas ja yritys ajautui vararikkoon jo vuonna 1909. Toiminta tosin saatiin jatkumaan, mutta tuotanto jäi seuraavanakin vuonna 760 tonniin, josta 160 tonnia oli ”luonnonruskeaa” paperia. Tehdas työllisti tuolloin yli yhdeksänkymmentä henkeä. Edessä oli uusi konkurssi.

Tehtaan koneet osti 1912 hankkeen johtomiehiin kuulunut Wilh. Bensow, joka myi ne edelleen Myllykosken Puuhiomo Oy:lle. Paperitehtaan aikana vuonna 1908 Vesikoskelle rakennettiin uusi voimalaitos ja joen poikki pato. Voimalaitos jäi toimintaan ja päätyi sittemmin Vesikosken Sähkölaitos Oy:n haltuun.
Lähde: Veikko Laakso, Suur-Loimaan historia II (Loimaan Kirjapaino 1994)

Loimaan nahka oy

Vuonna 1918 turkulainen kauppias August Kivinen osti rakennuksen tarkoituksenaan aloittaa nahanvalmistus. Hän joutui kääntymään paikallisten liikemiesten ja maanviljelijöiden puoleen saadakseen lisärahoitusta. Syntyi Loimaan Nahkatehdas Oy.

Kivisen päästyä nahanvalmistuksen alkuun kesällä 1918 hän myi kaiken omaisuuden uudelle osakeyhtiölle.

Vuonna 1930 nuori tamperelainen, toisen polven karvari, diplomi-insinööri Yrjö Salminen kiinnostui vararikon partaalla olevasta nahkatehtaasta.
Perustettiin uusi yhtiö nimeltään Loimaan Nahka Oy. Yhtiö toimi osakeyhtiömuodossa vuoteen 1944, kunnes perustettiin Loimaan Nahka, Salminen & Kumpp. Ky.
Toiminta loppui vuonna 1986, jolloin uudeksi omistajaksi tuli saksalainen Heller Finlandia Oy, jonka toiminta jatkui vuoteen 1996.
Lähde: Arto Pietilä, Vesikoski, virtaava kulta (Kustannus HD, 2007)

 

Nahkalinna

Nahkalinna Oy:n perusti Satakunnasta Loimaalle tullut rakennusalan yrittäjä Tuomo Ylä-Outinen, joka osti tehtaan Heller Finlandia Oy:n konkurssipesältä 1990-luvulla. Aluksi hän kunnosti ja vuokrasi tiloja. Rakennuksessa oli n. 15 vuokralaista tämän myydessä sen vuosia kiinteistössä vuokralaisena toimineelle Matti Mäkilälle vuonna 2006.

Yrityksen nimi säilyi ennallaan, mutta rakennus on saanut uuden nimen – Vesikoski-talo.
Lähde: Arto Pietilä, Vesikoski, virtaava kulta (Kustannus HD, 2007)

  TOTEUTUS | eMesys Ky     COPYRIGHT | VESIKOSKITALO.FI